Terveys merkitsee eri ihmisille eri asioita. Sitä, miten terveys käsitetään eri aikoina, eri kulttuureissa ja eri elämänvaiheissa, on tutkittu paljon. Näiden tutkimusten perusteella voidaan havaita, että terveys koostuu monista elämänalueista.

Maailman terveysjärjestö WHO on määritellyt vuonna 1955 peruskirjassaan terveyden seuraavasti:

Jotta ihminen olisi sosiaalisesti ja taloudellisesti tuottava, hänen tulee WHO:n mukaan voida osallistua terveytensä edistämiseen. Tämä on nk. funktionaalinen eli toiminnallinen terveyskäsitys. Terveelle ihmiselle ominainen toimintakyky käsittää siis yksilön sosiaaliset ja psyykkiset voimavarat. Edellytyksinä toimivaan terveyteen ovat rauha, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, riittävä koulutus ja toimeentulo, hyödyllinen rooli yhteiskunnassa sekä riittävä ravitsemus ja tyydyttävät asumisolot.

Eri tieteenaloilla on erilaisia painotuksia sen suhteen, miten ne määrittelevät terveyden.

• Lääketiede tarkastelee terveyttä tilana, jossa tautia ei ole havaittavissa.

• Psykologiassa terveys on ihmisen itsensä kokema olotila, johon vaikuttavat tunteet hyvästä terveydestä sekä mahdollisten häiriöiden tiedostaminen ja niihin reagoiminen.
• Sosilogian näkökulmasta terveys on ihmisten välisten roolien ja vuorovaikutuksen normaalia ja rajoittamatonta hoitamista.

• Kansanterveystiede näkee terveyden hyvinvointina, jota eivät rajoita häiriötekijät. Näitä häiriötekijöitä voidaan englannin kielisin vastaavin termein koota seitsemäksi D:ksi:

Tauti disease

kyvyttömyys disability

haitta disadvantage (handicap)

tarpeen tyydyttymättömyys dissatisfaction

epämukavuus discomfort

tuska distress

kuolema death

Yksilön terveys vaikuttaa aina myös laajempaan kokonaisuuteen. Yksilön sairastuminen pitkäaikaisesti tuo vaikutuksensa perheeseen ja lopulta myös yhteiskuntaan. Väestön terveys onkin kansanterveystieteen kiinnostuksen kohde. Tutkimalla väestön terveyttä alueellisesti ja kansallisesti saadaan kuva kokonaisuudesta sekä voidaan luoda arvioita terveyden kehittymisestä.

Kohti kokonaisvaltaista terveyskäsitystä

Terveyttä voidaan kuvata jatkumona, jonka ääripäissä ovat täydellinen terveys ja kuolema. Näiden välille mahtuu se, mitä nimitämme ja koemme terveydeksi. Terveyden edistämisen tarkoituksena on kulkea aina kohti parempaa terveyttä. Tähän ovat keinoina terveystiedon levittäminen ja terveyttä edistävät elämäntavat, ongelmiin puuttuminen, sairauksien hoitaminen ja sairaudesta johtuvan epämukavan olotilan lievittäminen. Päämääränä on hyvinvointi, johon kuuluu yksilön tyytyväisyys olosuhteisiin.

Terveys ei kuitenkaan ole paikallaan pysyvä olotila, vaan siihen vaikuttvat tekijät ovat jatkuvassa muutoksessa ympärillämme. Seuraavassa näitä tekijöitä hahmotellaan osa-alueittain siten, kuin kokonaisvaltainen terveyskäsitys ne määrittelee.

Fyysinen terveys on kaikkein helpoimmin havaittava ja mitattava terveyden osatekijä. Se liittyy elimistön mekaaniseen toimintakykyyn.

Psyykkinen terveys tarkoittaa kykyä ajatella johdonmukaisesti ja hahmottaa todellisuutta. Siihen voidaan sisällyttää laajemmin myös emotionaalinen, sosiaalinen ja hengellinen terveys.

Emotionaalinen terveys on kykyä tuntea. Se on taitoa tunnistaa ja ilmaista tunnetiloja. Ihmisen kyky selviytyä stressistä, jännityksestä, masennuksesta ja ahdistuksesta ilmentää myös emotionaalisen terveyden tilaa.

Hengellinen terveys on toisille ihmisille uskonnollisuutta, vakaumusta ja maailmankuvan muodostamista. Toiset yhdistävät sen henkilökohtaiseen uskoon, mielenrauhaan ja itsensä hyväksymisen saavuttamiseen.

Yhteiskunnallinen terveys on vuorovaikutusta ympäristön kanssa. Yksilön terveys edellyttää siis perustarpeiden täyttymistä ympäristön olosuhteiden kautta. Tällaisia perustarpeita ovat mm. turvallisuus, ihmisarvo, vapaus, riittävä aineellinen hyvinvointi ja työkykyisyys.

Sinun terveyskäsityksesi

Terveyteen vaikuttavat tekijät löytyvät osin ihmisestä itsestään: perinnöllisyys asettaa meille tietyt mahdollisuudet ja rajat. Toisaalta ulkopuolelta tulevat ympäristötekijät vaikuttavat meihin yhtälailla. Lopputulos riippuu vielä lisäksi elintavoista, siitä, miten terveyttämme hoidamme.

Tee seuraava tehtävä. Klikkaa rasti sarakkeeseen 1. jos olet samaa mieltä väittämän kanssa. Merkitse sitten rasti 2-sarakkeeseen kuuden tärkeimmän terveyttäsi määrittävän väitteen kohdalle. Lopuksi järjestä valitsemasi väittämät sinulle merkitsevään tärkeysjärjestykseen merkitsemällä ne numeroin 1-6 kolmanteen sarakkeeseen. Työskennellessäsi samanaikaisesti jonkun toisen kanssa voitte vertailla valintojanne.

Minulle terveys merkitsee sitä, että

1. 2. 3.

1. viihdyn perheeni ja ystävieni kanssa ___ ___ ___
2. elän vanhaksi ___ ___ ___
3. tunnen itseni pääsääntöisesti onnelliseksi ___ ___ ___
4. minulla on työ-/opiskelupaikka ___ ___ ___
5. käytän hyvin harvoin lääkkeitä ___ ___ ___
6. olen ihannepainoinen ___ ___ ___
7. harrastan säännöllisesti liikuntaa ___ ___ ___
8. olen tyytyväinen itseeni ___ ___ ___
9. en tupakoi
10. en yleensä sairasta lukuunottamatta flunssaa

tai vatsavaivoja ___ ___ ___

11. en sekoita asioita tai anna niiden paisua yli

mittasuhteiden ja arvioin tilanteita realistisesti ___ ___ ___

12. pystyn helposti sopeutumaan suuriin

elämänmuutoksiin kuten muuttoon tai

uuteen työpaikkaan ___ ___ ___

13. käytän alkoholia kohtuullisisti tai en lainkaan ___ ___ ___
14. nautin työstäni enkä rasitu siitä liikaa ___ ___ ___
15. minulla on hyvä fyysinen kunto ___ ___ ___
16. tulen yleensä hyvin toimeen ihmisten kanssa ___ ___ ___
17. syön terveellisesti ___ ___ ___
18. osaan rentoutua ja minulla on harrastuksia ___ ___ ___

Sähköpostitehtävä: Pohdi tilannetta, jossa olet tullut ajatelleeksi terveyden merkitystä. Selitä tilanne ja perustele.

Terveydenhuoltojärjestelmä

Suomessa väestön terveydenhuollon järjestäminen on turvattu lailla. Vuonna 1972 voimaan tulleessa Kansanterveyslaissa määritellään perusterveydenhuollon palvelut, jotka kuuluvat jokaiselle kansalaiselle asuinpaikasta riippumatta. Perusterveydenhuolto on järjestetty kunnittain siten, että pienet kunnat huolehtivat yhdessä terveyspalveluiden järjestämisestä alueella. Tarkoituksena on taata tasa-arvoiset olosuhteet kansalaisille asuinpaikasta tai asuinkunnan varallisuustilanteesta riippumatta. Valtio avustaa kuntia niiden taloudellisen kantokykyluokan mukaan siten, että kunnat saavat valtionapua 25-70% terveydenhuoltopalveluidensa järjestämiseen.

Perusterveydenhuollon lisäksi on maakunnallinen taso, jolla tarjotaan erikoissairaanhoitoa näitä palveluja tarvitseville kuntalaisille. Harva kunta kykenee yksin tarjoamaan erikoissairaahhoidon palveluja. Niinpä on perustettu sairaanhoitopiirejä, joihin kunnat kuuluvat. Erikoissairaanhoito kattaa erikoislääkärin toimialaa vastaavat terveydenhuoltopalvelut. Niitä tarjotaan mm. alue- ja keskussairaaloissa, sykiatrisissa sairaaloissa sekä avohuollon toimipisteissä.

Valtakunnallinen terveydenhuolto on taso, jolla tehdyt päätökset koskevat koko terveydenhuollon aluetta. Eduskunta määrittelee terveydenhuollon toimintaa koskevat puitteet ja taloudelliset voimavarat budjetti- ja lainsäädäntövallan kautta. Sosiaali- ja terveysministeriö toimii valtakunnallisesti terveydenhuollon erityisviranomaisena.

Yhteystyötä eri viranomaisten kanssa tehdään valtakunnallisesti kansalaisten terveyteen liittyen mm. elintarvikevalvonnan, säteilyturvan, ympäristöterveydenhuollon, sekä rahoituksen (Kansaneläkelaitos) kanssa.

Kansanterveyslaki ja kunnan tehtävät

Kansanterveyslaki kuvailee 14:nnessä pykälässään kunnalle kuuluvia velvollisuuksia.

1. Terveysneuvonnan tarjoaminen, johon sisältyy valistustyö, raskauden ehkäisyneuvonta sekä terveystarkastukset
2. Sairaanhoidon järjestäminen kuntalaisille. Siihen sisältyy lääkärin tekemä tutkimus ja hoito, kuntoutus tietyiltä osin, ensiapu sekä mielenterveyspalvelut terveyskeskuksissa.
3. Sairaankuljetuksen järjestäminen tavanomaisin kulkuneuvoin
4. Hammashuollon ylläpito ennaltaehkäisevän työn, tutkimuksen ja hoidon osalta.
5. Kouluterveydenhuollon palvelujen järjestäminen peruskouluihin ja lukioihin kunnan alueella sekä terveydellisten olojen valvonta näissä oppilaitoksissa.
6. Opiskelijaterveydenhuolto yliopisto- ja korkeakouluopiskelijoille kotikunnasta riippumatta.
7. Työterveyshuollon palvelujen tuottaminen sekä työterveyshuollon järjestäminen yrittäjille.

Kansanterveyslain pääperiaatteina on taata suunnitelmallisuus terveydenhuollon toteuttamiseen sekä saattaa kaikki kansalaiset tasa-arvoiseen asemaan palvelujen käyttäjinä. Tätä periaatetta tukee myös palvelujen maksuttomuus käyttäjälle, tai vain muodollisen palvelumaksun periminen terveydenhuollosta.

Tehtäviä:

Tutustu kotipaikkakuntasi terveydenhuoltojärjestelmään. Minne todellisiin kohteisiin ottaisit yhteyttä seuraavissa tapauksissa? Hahmottele esimerkkiasiakkaille myös kuvitteellinen hoitopolku, joka voi käsittää useampia kohtia terveydenhuoltojärjestelmän palveluista.

1. Opiskelija on kärsinyt stressistä ja mielenterveydellisistä ongelmista muutaman kuukauden ajan ja päättää hakea apua tilanteeseensa.
2. Nuoren naisen raskaustesti osoittaa positiivista tulosta. Miten hän mahtaisi reagoida tilanteessa ja minne terveyspalveluihin hakeutua?
3. Hammastarkastuksesta on kulunut hyvin kauan aikaa ja viisaudenhammaskin on puhjennut. Minkälaisen suunnitelman laadit?